Työnantajalle ja esihenkilöille
”Suomessa jo lähes neljännes kaikista 20–74-vuotiasta työllisistä on yli 55-vuotiaita. Heillä on paljon kokemusta ja osaamista. Lisäksi he ovat hyvässä kunnossa ja motivoituneita. On tärkeää, että he pysyvät työelämässä mahdollisimman pitkään. Se edellyttää työnantajilta panostusta tämän ikäryhmän erityistarpeisiin.”
Mitä on työurajohtaminen?
Työikäisen väestön vähentyessä organisaatioiden on entistä tärkeämpää varmistaa, että työntekijät voivat jatkaa työelämässä mahdollisimman pitkään. Tämä edellyttää eri-ikäisten työntekijöiden työkyvyn, hyvinvoinnin ja työssä jatkamisen tukemista. Työurajohtamisen tavoitteena on edistää työn sujuvuutta, tukea työkykyä sekä osasamisen kehittämistä ja näin luoda edellytyksiä pidemmille työurille. Julkisessa keskustelussa puhutaan usein myös ikäjohtamisesta. Termit kulkevat käsi kädessä: siinä missä perinteinen ikäjohtaminen painottaa usein biologista ikää ja elämänkulun tuomia muutoksia, työurajohtaminen laajentaa katseen työntekijän kokonaisvaltaiseen uratilanteeseen ja osaamiseen.
Hyviä työurajohtamisen käytäntöjä
Onnistunut työurajohtaminen auttaa hyödyntämään eri-ikäisten työntekijöiden vahvuuksia ja tukemaan työkykyä koko työuran ajan. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi osaamisen jatkuvaa kehittämistä, työtehtävien joustavaa mukauttamista, työhyvinvoinnin edistämistä sekä esihenkilöiden johtamisosaamisen vahvistamista.
Ikäystävällinen työkulttuuri
Myönteiset ikäasenteet ja ikätietoisuus luovat perustan onnistuneelle ikäjohtamiselle. Ikätietoisella työpaikalla tunnistetaan eri-ikäisten työntekijöiden vahvuudet, tarpeet ja elämäntilanteet sekä huomioidaan ne johtamisessa, työn organisoinnissa ja työyhteisön toiminnassa.
Ikätietoinen toimintakulttuuri edistää yhdenvertaisuutta, ehkäisee ikäsyrjintää ja vahvistaa eri-ikäisten työntekijöiden yhteistyötä. Avoin keskustelu iästä ja ikääntymisestä auttaa vähentämään ennakkoluuloja, lisää psykologista turvallisuutta ja tukee työkykyä kaikissa työuran vaiheissa.
Esihenkilöiden ikäjohtamisosaamista kannattaa vahvistaa koulutuksen ja valmennuksen avulla. Samalla työpaikalla on tärkeää luoda käytäntöjä, jotka tukevat eri sukupolvien välistä yhteistyötä, oppimista ja osaamisen jakamista.
Työnantajan muistilista
- Edistä myönteisiä ikäasenteita ja arvostavaa työyhteisökulttuuria.
- Huomioi eri-ikäisten työntekijöiden tarpeet johtamisessa ja työn organisoinnissa.
- Vahvista esihenkilöiden ikäjohtamisosaamista.
- Luo mahdollisuuksia eri-ikäisten työntekijöiden yhteistyölle ja osaamisen jakamiselle.
- Keskustele avoimesti ikään, työkykyyn ja työuran eri vaiheisiin liittyvistä teemoista.
- Seuraa ja kehitä ikäjohtamisen käytäntöjä säännöllisesti.
- Hyvin toteutettu ikäjohtaminen hyödyttää koko työyhteisöä vahvistamalla työkykyä, työhyvinvointia ja työssä jatkamisen mahdollisuuksia kaikissa ikäryhmissä.
Työurajohtamisen suunnitelmallinen kehittäminen
Vaikuttava ikäjohtaminen perustuu ennakoivaan, suunnitelmalliseen ja pitkäjänteiseen työkyvyn johtamiseen. Yksittäisten toimenpiteiden sijaan tarvitaan selkeitä tavoitteita, käytäntöjä ja jatkuvaa kehittämistä.
Ikäjohtamisen kehittäminen kannattaa aloittaa arvioimalla henkilöstön ikärakennetta, työkyvyn nykytilaa ja tulevaisuuden tarpeita. Tämän pohjalta voidaan määrittää tavoitteet, suunnitella toimenpiteet ja seurata niiden vaikutuksia.
Toimivat käytännöt on hyvä kirjata osaksi organisaation henkilöstö-, työkyky-, koulutus- tai tasa-arvosuunnitelmia. Selkeät toimintamallit tukevat esihenkilöitä ja varmistavat, että ikäjohtamista toteutetaan johdonmukaisesti koko organisaatiossa.
Työnantajan muistilista
- Suunnittele ikäjohtamista pitkäjänteisesti osana henkilöstöjohtamista.
- Hyödynnä henkilöstöä ja työkykyä koskevaa tietoa päätöksenteossa.
- Aseta ikäjohtamiselle tavoitteet, mittarit ja konkreettiset toimenpiteet.
- Kirjaa toimintamallit ja vastuut osaksi organisaation suunnitelmia.
- Viesti ikäjohtamisen käytännöistä säännöllisesti henkilöstölle.
- Seuraa ja arvioi toimenpiteiden vaikutuksia sekä kehitä toimintaa jatkuvasti.
Hyvin suunniteltu ja johdonmukaisesti toteutettu ikäjohtaminen tukee työkykyä, työhyvinvointia ja työurien pidentymistä kaikissa ikäryhmissä.
Johtaminen ja esihenkilötyö
Hyvä ikäjohtaminen on osa organisaation strategista johtamista ja perustuu oikeudenmukaisuuteen, arvostavaan kohtaamiseen, yhdenvertaisuuteen ja avoimeen vuorovaikutukseen. Työnantajan tehtävänä on varmistaa, että työpaikalla on selkeät toimintatavat ja riittävät resurssit eri-ikäisten työntekijöiden työkyvyn tukemiseen.
Esihenkilöillä on keskeinen rooli työkyvyn edistämisessä. Heidän tulee tunnistaa työntekijöiden yksilölliset tarpeet, huolehtia työn vaatimusten ja voimavarojen tasapainosta sekä tarjota tarvittaessa tukea esimerkiksi työn muokkauksen, joustavien työaikojen tai osaamisen kehittämisen avulla.
Työuran eri vaiheissa tarvitaan erilaisia keskusteluja ja tukitoimia. Kehitys- ja osaamiskeskusteluissa kannattaa käsitellä työkykyä, osaamisen kehittämistä, työuran tavoitteita ja työn joustotarpeita. Avoin keskustelukulttuuri, kuunteleva esihenkilötyö ja työntekijöiden osallistaminen vahvistavat työhyvinvointia, työkykyä ja työssä jatkamista kaikenikäisillä työntekijöillä.
Keskeiset asiat työnantajalle:
- Johda työntekijöitä yhdenvertaisesti ja arvostavasti.
- Tue työkykyä ennakoivasti ja tunnista tuen tarpeet ajoissa.
- Huolehdi työn vaatimusten ja työntekijän voimavarojen tasapainosta.
- Mahdollista työn joustot, työn muokkaus ja osaamisen kehittäminen.
- Käy säännöllisesti keskusteluja työkyvystä, osaamisesta ja työuran suunnittelusta.
- Rakenna avointa ja osallistavaa työyhteisöä, jossa kaikkien ääni tulee kuulluksi.
Osaamisen kehittäminen
Työelämän muutokset koskettavat kaikenikäisiä työntekijöitä. Siksi työnantajan on tärkeää varmistaa, että kaikilla työntekijöillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet oppia, kehittää osaamistaan ja pysyä mukana työn muuttuvissa vaatimuksissa. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää yli 55-vuotiaiden osaamisen kehittämiseen, sillä jatkuva oppiminen tukee sekä työkykyä että työssä jatkamista.
Esihenkilöillä on keskeinen rooli osaamisen kehittämisen tukemisessa. Kannustava johtaminen, kehittymismahdollisuuksien tarjoaminen ja avoin keskustelu osaamistarpeista vahvistavat oppimista työssä. Myös digitaitojen kehittämiseen on tärkeää panostaa, jotta työntekijöiden osaaminen vastaa työelämän muuttuvia tarpeita.
Kokeneiden työntekijöiden osaaminen on arvokas voimavara työyhteisölle. Heitä kannattaa hyödyntää esimerkiksi mentoreina, perehdyttäjinä ja osaamisen jakajina. Näin arvokas hiljainen tieto siirtyy eteenpäin ja samalla vahvistetaan eri-ikäisten työntekijöiden välistä yhteistyötä.
Mitä työnantajan kannattaa tehdä?
- Tarjoa yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautumiseen ja osaamisen kehittämiseen.
- Tue työntekijöiden digitaitojen ja uuden osaamisen kehittämisestä.
- Keskustele säännöllisesti osaamistarpeista ja uratoiveista.
- Hyödynnä kokeneita työntekijöitä mentoreina, perehdyttäjinä ja osaamisen jakajina.
- Kannusta jatkuvaan oppimiseen työuran kaikissa vaiheissa.
- Jatkuva osaamisen kehittäminen tukee työntekijöiden työkykyä, vahvistaa organisaation kilpailukykyä ja auttaa pidentämään työuria.
Tuki- ja liikuntaelinterveyden sekä työkyvyn edistäminen
Työpaikalla voidaan tukea työntekijöiden työkykyä ja hyvinvointia monin käytännön keinoin. Erityisen tärkeää on huolehtia hyvästä ergonomiasta, työn tauottamisesta, työkierrosta ja työn muokkauksesta, jotta fyysinen kuormitus pysyy hallinnassa ja tuki- ja liikuntaelinten terveys säilyy.
Työnantaja voi edistää terveellisiä elämäntapoja tarjoamalla liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvää tukea, tietoa ja kannustusta. Myös työympäristön ratkaisuilla, kuten säädettävillä työpisteillä ja muilla ergonomiaa tukevilla apuvälineillä, voidaan lisätä työntekijöiden hyvinvointia ja jaksamista.
Työkyvyn ylläpitäminen on työnantajan ja työntekijän yhteinen tehtävä. Työpaikka voi luoda hyvinvointia tukevat puitteet ja toimintakulttuurin, mutta työntekijöillä on myös vastuu omasta palautumisestaan, hyvinvoinnistaan ja työkykyyn liittyvien huolien esille tuomisesta.
Työnantajan muistilista:
- Huolehdi hyvästä ergonomiasta ja työn sujuvuudesta.
- Mahdollista työn tauottaminen, työkierto ja työn muokkaus tarpeen mukaan.
- Tue liikuntaa, palautumista ja terveellisiä elämäntapoja.
- Hyödynnä ergonomisia työvälineitä ja työympäristön kehittämistä.
- Tarjoa tietoa ja keskustelumahdollisuuksia työkyvyn ylläpitämisestä.
- Rakenna työpaikalle kulttuuri, joka kannustaa hyvinvointiin ja aktiiviseen elämäntapaan.
Työkykyä tukevat toimenpiteet hyödyttävät kaikenikäisiä työntekijöitä ja auttavat ylläpitämään työssä jaksamista läpi työuran.
Työn muokkaus ja joustavat työaikajärjestelyt
Työn muokkaus on tehokas keino tukea työkykyä ja mahdollistaa työssä jatkaminen erilaisissa elämäntilanteissa ja työkyvyn muutoksissa. Tavoitteena on sovittaa työn vaatimukset työntekijän voimavaroihin ja osaamiseen.
Työn muokkaus voi tarkoittaa esimerkiksi työtehtävien keventämistä, työn uudelleenjärjestelyä, työkiertoa tai joustavia työaikaratkaisuja. Erityisesti yli 50-vuotiaat hyötyvät mahdollisuudesta vähentää kuormittavia työaikoja, kuten yövuoroja, sekä lisätä palautumisaikaa.
Myös etätyö ja erilaiset työaikajoustot voivat helpottaa työn ja muun elämän yhteensovittamista sekä tukea työssä jaksamista. Samalla työnantajan on tärkeää huolehtia siitä, että työmäärä pysyy kohtuullisena ja palautumiselle jää riittävästi aikaa.
Työkyvyn heikentyessä työntekijää voidaan tukea myös osa-aikaisilla työjärjestelyillä, ammatillisella kuntoutuksella tai muilla työssä jatkamista tukevilla ratkaisuilla.
Mitä työnantajan kannattaa tehdä?
- Tarjoa joustavia työaika- ja työjärjestelyjä työntekijöiden tarpeiden mukaan.
- Mahdollista työtehtävien muokkaaminen, keventäminen tai uudelleenjärjestely tarvittaessa.
- Huolehdi riittävästä palautumisesta ja vähennä tarpeetonta kuormitusta.
- Hyödynnä työkiertoa ja etätyömahdollisuuksia työn tukena.
- Tue työntekijöitä työkyvyn muutostilanteissa yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.
Joustavat työjärjestelyt ja työn muokkaus auttavat säilyttämään työkykyä, pidentämään työuria ja hyödyntämään kokeneiden työntekijöiden osaamista mahdollisimman pitkään.
Työterveysyhteistyö työkyvyn tukena
Työterveyshuolto on tärkeä kumppani työkyvyn ylläpitämisessä ja työssä jatkamisen tukemisessa. Toimiva yhteistyö auttaa tunnistamaan työkykyyn liittyviä riskejä ajoissa ja löytämään keinoja työkyvyn vahvistamiseen.
Työterveyshuolto tukee työnantajaa esimerkiksi terveystarkastuksilla, työkykyarvioilla, työterveysneuvotteluilla sekä kuntoutukseen ja työjärjestelyihin liittyvällä asiantuntemuksella. Erityisesti yli 55-vuotiaiden työkyvyn tukemisessa voidaan hyödyntää ikäryhmille suunnattuja tarkastuksia, ohjausta ja neuvontaa.
Vaikuttavan työterveysyhteistyön pohjana on työpaikan, työn kuormitustekijöiden ja työntekijöiden tarpeiden hyvä tuntemus. Kun työnantaja, esihenkilöt, HR ja työterveyshuolto tekevät yhteistyötä, työkyvyn haasteisiin voidaan puuttua ajoissa ja tukea työssä jatkamista tehokkaasti.
Työnantajan muistilista:
- Tee tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa.
- Hyödynnä terveystarkastuksia ja työkykyarvioita työkyvyn seurannassa.
- Tunnista työkykyriskit mahdollisimman varhain.
- Huomioi ikääntymisen vaikutukset työkyvyn tukemisessa.
- Hyödynnä työterveyshuollon asiantuntemusta kuntoutuksessa, työjärjestelyissä ja työssä jatkamisen tukemisessa.
- Varmista, että työterveyshuolto tuntee työpaikan työympäristön ja työn kuormitustekijät.