Digitaidot ja tekoäly

Digitaidot ja tekoäly tukevat arkea, työtä ja oppimista myös muuttuvassa maailmassa

Digitaaliset palvelut ja tekoäly ovat nykyään osa jokapäiväistä elämää. Niitä tarvitaan asioinnissa, tiedon etsimisessä, yhteydenpidossa, oppimisessa ja työelämässä. Kun opit käyttämään digitaalisia työkaluja ja tekoälyä sujuvasti, voit helpottaa arkeasi, säästää aikaa ja löytää uusia tapoja hyödyntää omaa osaamistasi.

Työelämä muuttuu nopeasti, mutta pitkä kokemus, ammattitaito ja elämän aikana kertynyt osaaminen ovat edelleen arvokkaita. Tekoäly ei korvaa ihmisten kokemusta, harkintakykyä tai vuorovaikutustaitoja, vaan parhaimmillaan toimii niiden tukena. Uusien taitojen oppiminen auttaa pysymään mukana muutoksessa ja hyödyntämään sen tarjoamia mahdollisuuksia.

Digitaidot eivät tarkoita pelkästään tietokoneen tai puhelimen käyttöä. Ne ovat kykyä käyttää digitaalisia työkaluja turvallisesti, ratkaista ongelmia ja löytää arkea tai työtä helpottavia ratkaisuja. Jokainen voi kehittää näitä taitoja omista lähtökohdistaan riippumatta siitä, kuinka paljon aiempaa kokemusta teknologiasta on. Koskaan ei ole liian myöhäistä oppia uutta.

 
 
Digitaidot ja tekoäly-kuva

Kokemus yhdistettynä digitaitoihin ja tekoälyosaamiseen on kilpailuetu.

Digitaalinen osaaminen muodostuu tiedoista, taidoista ja asenteista. Sillä tarkoitetaan digitaalisten teknologioiden varmaa, kriittistä ja vastuullista käyttöä sekä niiden hyödyntämistä oppimisessa, työelämässä ja yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumisessa.
 
Digitaalinen osaaminen koostuu seuraavista tekijöistä:
 
  • tiedon ja datan lukutaito
  • viestintä ja yhteistyö
  • medialukutaito
  • digitaalisen sisällön luominen (sisältäen ohjelmoinnin)
  • turvallisuus (sisältäen digitaaliseen hyvinvointiin ja kyberturvallisuuteen liittyvän osaamisen)
  • immateriaalioikeuksiin liittyvät kysymykset
  • ongelmanratkaisun ja kriittisen ajattelun
 

Digi- ja tekoälyosaamista tarvitaan esimerkiksi tiedon etsimiseen, löytämiseen ja kriittiseen tulkintaan verkossa sekä digitaalisen sisällön luomiseen, muokkaamiseen ja jakamiseen. Lisäksi osaamista tarvitaan yksityisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin hallintaan digitaalisissa ympäristöissä, digitaalisten alustojen ja palvelujen käyttöön, työ- ja oppimismahdollisuuksien hyödyntämiseen sekä sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen.  

Työelämä muuttuu nopeasti teknologian kehityksen ja digitalisaation myötä. Muutos koskettaa kaikkia toimialoja, ja uuden oppiminen on yhä tärkeämpi osa työuraa kaikille työntekijöille kaikissa työuran vaiheissa. Työn sisältö ja tekemisen tavat uudistuvat, ja samalla syntyy uusia tehtäviä, joissa tarvitaan teknologian hyödyntämistä, oppimiskykyä sekä ongelmanratkaisutaitoja. 

Yli 55‑vuotiailla työntekijöillä on usein vahva kokemus, hiljainen tieto ja kokonaisnäkemys työstä. Kun näitä vahvuuksia yhdistää kehittyviin digitaitoihin, syntyy merkittävä kilpailuetu: uusien työkalujen käyttö helpottuu, työ sujuu jouhevammin ja mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön lisääntyvät. 

Hyvät digitaidot tukevat aktiivista toimijuutta työssä. Ne mahdollistavat uusien työtehtävien kokeilemisen, osaamisen laajentamisen ja työuran jatkumisen mielekkäänä myös muuttuvassa toimintaympäristössä. 

Moni kokee kuitenkin epävarmuutta omasta osaamisestaan ainakin joillakin osa-alueilla, vaikka käyttäisi digitaalisia työkaluja päivittäin. Siksi onkin tärkeää, että pitää huolta osaamisestaan ja sen ajantasaisuudesta, jossa jatkuvalla kouluttautumisella ja työnantajan tulella on merkittävä rooli. Tutkimukset osoittavatkin, että digitaitojen vanheneminen on merkittävämpi haaste kuin ikä itsessään. 

Digitaitojen kehittäminen avaa uusia kehittymisen mahdollisuuksia. Se voi helpottaa siirtymistä uusiin tehtäviin ja työuran jatkumisen entistä monipuolisempana ja mielekkäämpänä.

Työelämän perusdigitaidoilla tarkoitetaan taitoja, joita tarvitaan lähes kaikissa ammateissa digitaalisten työvälineiden turvalliseen ja tehokkaaseen käyttöön. Niihin kuuluvat yleensä seuraavat osa-alueet: 

Laitteiden käyttö ja hallinta 

Digitaalisten laitteiden peruskäyttöön hallintaan kuuluvat tietokoneiden, tablettien ja älypuhelimien, peruskäytön sekä niiden käyttöjärjestelmien hallinta. Perustaitoihin kuuluu myös tiedostojen tallentaminen, nimeäminen ja järjestäminen sekä tulostaminen, skannaaminen ja ohjelmien asentaminen ja päivittäminen. 

Toimisto-ohjelmien käyttö 

Yleisimpien toimisto-ohjelmiin kuuluvat esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmat, kuten Word, taulukkolaskentaohjelmat, kuten Excel, sekä esitysohjelmat, kuten PowerPoint. Perustaitoihin kuuluu ohjelmien sujuva käyttö tekstien, taulukoiden ja esitysten laatimisessa, muokkaamisessa ja jakamisessa. 

Viestintä ja yhteistyö verkossa 

Arjen työtehtävissä tarvitaan digitaalisia viestintä- ja yhteistyötaitoja, joihin kuuluvat esimerkiksi sähköpostin sujuva ja tarkoituksenmukainen käyttö, videokokouksiin osallistuminen ja niiden järjestäminen eri alustoilla sekä pikaviestimien ja työryhmäkanavien hyödyntäminen yhteydenpidossa. Perustaitoihin kuuluu myös sähköisten kalenterien käyttö, kuten kokousten varaaminen, kutsujen lähettäminen ja aikataulujen hallinta. 

Tiedonhaku ja tiedonhallinta 

Tiedonhaku ja tiedonhallinta sisältävät tiedon etsimisen, arvioinnin ja hallinnan digitaalisissa ympäristöissä. Perustaitoihin kuuluu internetin ja hakukoneiden tehokas käyttö sekä hakutulosten rajaaminen ja olennaisen tiedon löytäminen. Lisäksi keskeistä on osata arvioida lähteiden luotettavuutta ja käyttää erilaisia pilvipalveluita tiedostojen tallentamiseen, jakamiseen ja yhteiskäyttöön. 

Tietoturva ja tietosuoja 

Tietoturva ja tietosuoja kattaa digitaalisten työvälineiden turvallisen käytön sekä tietojen suojaamisen työelämässä. Perustaitoihin kuuluu vahvojen salasanojen käyttö, monivaiheisen tunnistautumisen hyödyntäminen sekä tietojenkalasteluyritysten tunnistaminen. Lisäksi keskeistä on osata käsitellä henkilötietoja turvallisesti ja noudattaa organisaation tietoturva- ja tietosuojaohjeita kaikessa digitaalisessa työskentelyssä. 

Asenne ja jatkuva oppiminen 

Digitaalisissa taidoissa asenne on keskeisessä roolissa. Digiympäristö muuttuu jatkuvasti ja osaamista on kehitettävä jatkuvasti. Erityisesti yli 55-vuotiaiden työntekijöiden kohdalla on tärkeää ymmärtää, että digiosaamista voi vahvistaa missä tahansa työuran vaiheessa. Uuden oppiminen ei tarkoita aiemman osaamisen sivuuttamista, vaan kyvykkyyttä voidaan rakentaa olemassa olevan kokemuksen ja vahvan substanssiosaamisen päälle. 

Keskeistä on halu ja kyky oppia uutta, kokeilla rohkeasti erilaisia digitaalisia työvälineitä sekä löytää itselle sopivat tavat kehittää osaamista. Osaamisen päivittäminen auttaa pysymään mukana työelämän muutoksissa ja vahvistaa varmuutta digitaalisten välineiden käytössä. Kokemus, ammattitaito ja työn sisällön ymmärtäminen muodostavat hyvän perustan, jonka varaan uusia digitaalisia taitoja voidaan rakentaa.

Tekoäly (AI, Artificial Intelligence) tarkoittaa tietokoneen tai ohjelmiston kykyä tehdä asioita, joita aiemmin vain ihminen pystyi tekemään, kuten oppiminen, ongelmanratkaisu, päätöksenteko, kielen ymmärtäminen ja visuaalinen havaitseminen. Tekoälyjärjestelmät hyödyntävät algoritmeja ja suuria datamääriä suorituskyvyn parantamiseen. Tekoäly ennustaa todennäköisintä vastausta sille annetun datan perusteella päätöksien automatisoimiseen ja toimien suorittamiseen.

On tärkeää ymmärtää, että tekoäly voi tuottaa virheellistä ja harhaanjohtavaa tietoa, eikä se korvaa ihmisen ajattelua ja päätöksentekoa. Lisäksi tietoturvaan ja tietosuojaan vaikuttavat seikat tulee ottaa aina huomioon.

Generatiivinen tekoäly 

Generatiivinen tekoäly on vakiinnuttanut asemansa keskeisenä työkaluna useilla eri toimialoilla. Sen tuottama lisäarvo perustuu kykyyn käsitellä laajoja tietomassoja nopeasti, poimia olennaiset havainnot ja tuottaa ymmärrettävää sekä käytännöllistä sisältöä. Se ei kuitenkaan korvaa ihmistä, vaan korostaa asiantuntijan roolia tiedon tulkitsijana ja arvioijana. Kun generatiivinen tekoäly helpottaa sekä arjen rutiinitehtäviä että monimutkaisten kokonaisuuksien analysointia, korostuvat entisestään asiantuntijatyössä luotettavan tiedon tunnistaminen ja kyky tehdä siitä perusteltuja tulkintoja. 

Erilaisia tekoälytyökaluja ovat esimerkiksi ChatGPT, Claude, Copilot ja Gemini.

Tekoälyosaaminen yhdistettynä kokemukseen on vahvuus  

Kokemus, hiljainen tieto, asiakastuntemus, harkinta, työn laadun ymmärtäminen ja kyky huomata virheet ovat asioita, joita tekoäly ei korvaa helposti. Tekoälyn käytössä kokeneella työntekijällä voi olla etu: hän osaa arvioida, onko tekoälyn ehdotus realistinen, eettinen, asiakastilanteeseen sopiva tai organisaation käytäntöjen mukainen. Muuttuvilla työmarkkinoilla tarvitaan jatkuvaa oppimista ja osaamisen päivittämistä, myös työuran myöhemmissä vaiheissa.  

Tekoälyä voidaan hyödyntää monissa eri työtehtävissä, kuten tekstien luonnostelussa, tiivistämisessä, ideoinnissa, tiedon jäsentämisessä, kääntämisessä tai asiakaspalvelun tukemisessa ja rutiinitehtävien nopeuttamisessa. 

Esimerkkejä käyttökohteista: 

  • Ideointi ja suunnittelu 
  • Tekstien luonnostelu, tiivistäminen ja muokkaaminen
  • Kuvien käsittely ja kuvien luominen 
  • Sähköpostien tiivistäminen ja luonnostelu 
  • Markkinoinnin sisällöntuotanto (esite, some jne.)
  • Tiedostojen muokkaaminen (Word, Excel, PowerPoint)
  • Tiedonhaku 
  • Analysointi
  • Kielen kääntäminen 
  • Videoiden, äänen ja musiikin tuotanto
  • Arjen työtehtävien nopeuttaminen

Tekoälylukutaito

Tekoälylukutaito tarkoittaa niitä tietoja ja taitoja, joiden avulla henkilö kykenee ymmärtämään tekoälyn toimintaa, hyödyntämään tekoälyratkaisuja tarkoituksenmukaisesti sekä arvioimaan niiden tuottamia tuloksia ja vaikutuksia kriittisesti. Tekoälylukutaitoon kuuluu myös tekoälyn eettinen ja vastuullinen käyttö.

Perusymmärrys tekoälystä  

  • Tunnistaa missä tekoälyä voi hyödyntää omassa työssä 
  • Tekoälyn mahdollisuudet ja riskit

Kriittinen ajattelu ja arviointikyky

  • Tekoälyn vastauksien ja tiedon luotettavuuden arviointi 
  • Virheiden, vinoumien ja hallusinaatioiden tunnistaminen 

Promptaustaidot 

  • Kysymyksien muotoilu selkeästi ja tarkasti 
  • Vastauksien tarkentaminen ja iterointi 
  • Tekoälyn tehokas hyödyntäminen eri työtehtävissä 

Tiedon tulkinta ja hyödyntäminen 

  • Tekoälyn tuottamien analyysien ja ehdotuksien tulkinta 
  • Datan merkityksen ja laadun ymmärtäminen 
  • Kyvykkyys muuttaa tekoälyn vastaukset konkreettisiksi päätöksiksi ja toimenpiteiksi 

Eettinen ja vastuullinen käyttö 

  • Tietosuoja- ja tietoturvakysymyksien ymmärtäminen 
  • Vinoumien ja riskien tunnistaminen 
  • Organisaation pelisääntöjen noudattaminen 

Käytännön työkalujen hyödyntäminen 

  • Kyvykkyys käyttää erilaisia AI-työkaluja  
  • Soveltuvien työkalujen tunnistaminen eri tehtäviin 
  • Automatisointi ja oman työn tehostaminen 

Jatkuva oppiminen  

  • Valmius opetella uusien työkalujen käyttöä 
  • Uteliaisuus kokeilla ja kehittää omaa työtä 
  • Kyky sopeutua muutokseen